... niimpä. Enpä tiedä kuinka kauan Dobysta ja ujoudesta kehtaa enää samanssa lauseessa puhua. Sen verran hurjapääksi on tänään päättänyt ryhtyä. Haukkumaankin on jo ruvennut, kun ei pääse samoihin paikkoihin, kun Siru pääsee. Varastaminenkin taitaa olla pojan toinen luonto. Lelut vaihtavat sen verran tiiviisti omistajaansa. Sukatkin sdaavat kyytiä eikä millään meinaa luopua saaliistaan, ainakaan ihmiste hyväksi. Kovaa tahtoisi koko ajan mennä ja taitaa vähän ärsyttää, kun ei pysy isojen koirien tahdissa. Kani taisi tosin aiheuttaa hieman pelkoa eilen illalla.
Mutta jos jätetään Doby asiat vähän sikseen. Kävin tänään Murun kanssa oikein pitkällä metsälenkillä ja ai että hän nautti. Muru kun on sellainen alkutalven koira, joka haluaisi olla ulkona koko ajan. Erityisesti silloin kun saa mukaansa jonkun ihmiskaverin. Metsässäkin viiletti tänään sellaista vauhtia, että sain kiittää onneani fleksihihnan olemmaolosta. Muuten en olisi pysynyt kyllä tahdissa mukana.
Myös Sirun kanssa kävin tänään lenkillä ilman muita. Sirullahan on ollut hieman murkkuikä ongelmia ja tänään saavutimme lopultakin pienen voiton. Aiemmin Siru on haukkunut autoille ja kaikelle muulle kuin mikäkin raivopää, mutta tänään ohitimme vihdoinkin muutaman auton ja ihmisen ilman pienintäkään ärähdystä. Tästä saa kiittää lihapullia ja Sirun persoutta lihalle.
Susanna liittyi tänään podengofoorumille. Ja tietenkin sähköt menivät juuri kun hän oli saanut esittelytekstinsä valmiiksi ja oli lähettämässä sen. No onneksi Susanna muisti suurimman osan kirjoittamastaan ja pystyi tekemään sen uudestaan.
Kommentit
Lähetä kommentti